Válgaprográmma
Riikkabeaivveválggat 2015
Rabas, menestuvvi, riikkaidgaskasaš ja ovddásvástádusas guoddi Suoma buorrin
Ruoŧŧelaš álbmotbellodat lea olmmošguovdasaš bellodat. Jáhkkit olbmui, gii váldá ovddasvástádusa alddistis ja lagamuččainis. Servodagamet vuođđogeađggit leaba olmmošvuohta ja solidáravuohta. Atnit álot ávvira servodaga heajumusain, geat leat vára vuolde duvdásit eret.
Vai sáhttit dorvvastit buresbirgenstáhta ja gárgehit buresbirgen-Suoma, de ekonomiijapolitihkkamet galgá leat vásttolaš, suvdil ja guhkásguoddi. Deháleamos lea bargosajiid vuođđudeapmi, daningo nu ruhtadit buresbirgejupmámet. Ulbmildiđolaš vearro- ja bargoaddinpolitihkain sáhttit duddjot fitnodateaiggádiidda investereneavttuid Supmii ja álkidahttit fitnodateaiggádiid vejolašvuođaid gárgehit doaimmaset ja bálkáhit ođđa bargiid.
Dálkkádatrievdan lea okta áigámet stuorimus hástalusain. Suopma galgá leat buori seahčagas biras-, energiija- ja dálkkádatpolitihka surggiin. Ulbmilin galgá leat alla iežasriggodatdássi, dorvvastuvvon gilvonávccalaš energiijaoažžun fitnodateallimii ja aktiivvalaš eurohpalaš sihke riikkaidgaskasaš biras- ja energiijaovttasbargu. Mii galgat bidjat deattu ođasnuvvi, ruovtteatnama energiijagálduide, daningo dat duddjojit bargosajiid ja dagahit ođđa innovašuvnnaid.
Dadjat čielga ii rasismii ja vierroolmmošvassái. Suopma dárbbaha sisafárrema ja mii galgat maid guoddit humanitára ovddasvástádusamet báhtareddjiin. Eat dohkket olbmuid vealaheami sohkabeali, liikeivnni, oskkoldaga, giela, sohkabeali orientašuvnna dehe náli dihte.
Suopmelaččain lea ovddasvástádus álgoálbmogisttis, sápmelaččain, ja sin giela ja kultuvrra boahtteáiggis riikkasteamet.
Buohkain mis lea ovddasvástádus riikkasteamet ja stáhta ekonomiijas
Almmolaš ekonomiija dilli lea hui fuolastuhtti. Seamma leahtu go olbmot boarásnuvvet, lassánit maid dikšuma ja fuolahusa dárbbut. Suvdilis ekonomiijapolitihkka lea buoremus dáhkádus dasa, ahte almmolaš bálvalusat leat buori ortnegis. Almmá buori almmolaš ekonomiija haga mis maid eai leat buresdoaibmi vuorasbálvalusat, mánnárávvehagat dehe alladásat skuvllat.
Háliidit
– boahtte válgaáigodaga áigge bidjat almmolaš ekonomiija dássededdui, botket vealgáiduvvama ja ollašuhttit dárbbašlaš ođastusaid
– duddjot eavttuid gievrras ja doaibmagelbbolaš suohkaniidda
– ođastit hálddahusa bádjálašvuođaid garvima dihte, lasihit lahkonanvuogi, mii váldá vuhtii áššehasa dárbbuid ja duddjot soddjilis, čađačuovgi ja ulbmildiđolaš doaibmavugiid
– unnidit stáhta oamastusa strategalaččat unnit
Dárbbahit lasi bargosajiid – barggu ja fitnodatvuođa beales
Suopma dárbbaha ođđa stuorrunpolitihka, mii roahkasmahttá bargui, bargat fitnodagaiguin, investeremiidda ja boahtteáiggi návccaid bidjamii. Bargu ja bargi bálkáheapmi galgá leat álohii gánnáhahtti.
Mii fertet oažžut lasi bargonávccalaš suopmelaččaid bargui ja dan dihte mii fertet jávkadit rájiid ásahan áruid bargomárkaniin.
Háliidit
– barggu leat iežas ealiheami vuolggasadji ja barggu vuostáváldin galgá leat álohii gánnáhahtti
– bajidit vuođđo- ja boahtoháhkangeahpádusa vai vuolidit barggu vuostáváldima šielmma
– doallat searvvušvearuhusa gilvonávccalaš dásis
– ahte barggu, ealáhagaid ja fitnodagain bargama vearronoađđi ii lásihuvvole daningo suopmelaččaid oastinvuoibmi ferte seailluhuvvot ja juobe nannejuvvot
– nannet geavaheddjiid sajádaga ja sin válljenfriddjavuođa nu ahte oidit gávppi ja friddjabálvalusaid luomos gilvvu ja vuostálastit čovdosiid, mat veahkehit muhtin doaibmi dehe doibmiid beassama monopolasajádahkii
– unnidit vearuhusa progressiivavuođa; vearuhanvuloš ferte oažžut alccesis unnimusat beali iežas dinen boađuin
– bajidit ruovttdoallogeahpádusa meari unnimusat 3000 euroi olbmo ektui jagis ja lasihit dan geavahanulbmiliid olbmo árgabeaivvi álkidahttima várás; seammas dáistalit ránes ekonomiija vuostá ja dahkat vejolažžan bargosajiid šaddama
– sihkkarastit, ahte ii-börsanoterejuvvon fitnodagaid juogadasvearuhus lea dás duohko gaskavuođas fitnodagaid riskkaid váldimii
– ođasnuhttit árbevearu nu ahte dat buhttejuvvo luobahanvearuin go árbi reáliserejuvvo
– bajidit fitnodagaid árvolassivearroceahkkálasa badjeráji 50 000 euroi
– ahte fitnodatoahppu fállojuvvo vuođđoskuvlemis ja nuppi dásis, seamma ládje go allaskuvllat galggale fállat vejolašvuođa stuđeret fitnodatvuođa buot skuvlenprográmmain
– loktet almmolaš sektora produktiviteahta nu ahte gáibiduvvo vuogádatlaš innovašuvdnanánákca ja giellamáhttu almmolaš ekonomiija oastinráđđádallamiid olis
– buoridit unna fitnodagažiid ja ealáhusbargiid vejolašvuođaid ráđđádallamiid olis, mat doaimmahuvvojit almmolaš ekonomiijain, ovdamearkka dihte nu ahte stuorit diŋgomat juhkkojit unnit osiide ja váldit vuhtii birasváikkuhusaid, mat bohtet fievrredemiin ja mátkegaskkain
– dahkat Suomas geasuheaddji riika olgoeatnanalaš investeremiidda ja fuolahit olgoeatnanlaš fitnodagaid dásseveardásaš meannudeamis suopmelaš fitnodagaiguin
– jávkadit dárboárvvoštallama olgoeatnanlaš bargovuoimmi bálkáheami oasis
– ovttastahttit ja sirdit servodaga fitnodatdoarjagiid oidit stuorru fitnodagaid ja innovašuvnnaid gávppálaš ávkin atnima
– lasihit álbmotlaš bidjosiid dutkan- ja gárgehanbargui
– ahte boahtu, mii báhcá fitnodahkii, vearuhuvvo easka go boahtu juhkkojuvvo eaiggádiidda
– ahte priváhta ealáhusbargiide mieđihuvvo fitnodatvearuhus, goas dušše oassi doaimma bohtosis (95 %) livččii vearuvuloš boahtu
– buoridit fitnodateaiggádiid sosiáladorvvu
Buohkat geat bastet ja háliidit fertejit oažžut bargat guhkit
Bargguhemiid aktiverema lassin árat álggaheapmi bargoeallimis ja maŋŋidit ealáhahkii báhcin leat beaktileamos vuogit ollislaš bargobidjosa lasiheami várás.
Háliidit
– buoridit vejolašvuođaid guhkidit bargoeallimis orruma nu ahte bidjat deattu bargoeallima buresbirgejupmái
– gárgehit bargodearvvašvuohtafuolahusa, eallinagi oahppama ja viggat duddjot soddjilit bargoáiggiid
– dahkat vejolažžan ealáhatolbmuid oassálastima bargoeallimii sin návccaideaset ja háluideaset mielde goitge nu ahte dat ii váikkut negatiivvalaččat sin boađuide
– bargofápmodoaimmahaga riepmat aktiivvalaš doaibmabijuide dakkaviđe barggohisvuohta- dehe luopmudanáigodaga álggus
– gárgehit bargguhemiid áigáiboahtindoarjaga, vai barggu vuostáváldin livččii álohii buorebut gánnáhahtti
– gárgehit bargguhisvuohtadorvvu nu ahte bajidit bargguhisvuohtabuhtadusa ja oanidit dan máksináiggi
– gilvalahttit ja gárgehit bargogaskkusteami dađi lági mielde, ahte rekryteren- ja barggu addima máhttu adnojuvvo dáláža buorebut ávkin
– ásahit geasuhusaid vai boarrásit bargit bissot bargoeallimis
– gárgehit daid bargiid, geain lea oasálaš bargonákca, vejolašvuođa bissut bargoeallimis dehe máhccat dasa
– addit eanet nuoraide vejolašvuođa geassebargui ja bargovásáhusa čoaggimii nu ahte geavahit oasi bargoaddi goluid buhttejeaddji geasseseđeliid
– buoridit nuoraide čuozihuvvon bálvalusaid ja divššu koordinerema
– sihkkarastit nuoraiddáhkádusa čađadoalvuma ja sirdit dárbahassii olu váriid ohcci nuoraidbargui ja nuoraid bargobájiiguin sihkkarastit unnimusat nuppi dási dutkosa buot nuoraide ja vuođđudit sidjiide bargosaji ja ámmátskuvlema bargosajis addi oahpposoahpamušskuvlema
– unnidit dievdduid ja nissoniid gaskasaš bálkáearuid bargomárkanoassebeliid gaskka, ulbmilin seamma bálká seamma barggus sohppon ja čadnon doaibmabijuiguin
– lasihit bargoeallima ovttahatolbmo bálkášiehtadallamiid geavada
Máhttin ja skuvlen – Suoma vealtagoarttat
Mii galgat bidjat deattu máhttimii ja skuvlemii vai bihtit máilmmiekonomiijas ja min ulbmilin galgá leat loktaneapmi oktan máilmmi njunušmáhttoriikan.
Alladásat ja nuvttá skuvlen lea deháleamos eaktu dasa, ahte buot riikkavuložat ožžot ovttaárvosaš vejolašvuođaid eallimis birgemis. Ruoŧagiel gokčevaš skuvlenvuogádat lea ealas, guovttegielalaš Suoma vuođđu.
Mii háliidit skuvlla deattuhit ovttaárvosašvuođa, gaskavuođa olmmošvuođa ja luonddu gudnejahttima sihke bargat ovdagáttuid, rasismma ja givssideami vuostá.
Háliidit
– ahte skuvla lea oadjebas ja guoibmás báiki sihke ohppiide, oahpaheddjiide ja eará bargiidenai
– gárgehit ohppiid váikkuhanvejolašvuođaid sihke nannet skuvlla- ja ruovttugaskasaš oktavuođa
– skuvlla váldit vuhtii ovttaskas ohppiid sierra oahppanvugiid; dat gáibida soddjilis oahpahusvugiid
– duddjot kreatiiva skuvlabirrasa, mii nanne ohppiid ja stuđeanttaid olggosbuktinnávcca, sosiála máhtuid ja kreatiivavuoimmi
– áradit gielaid oahpahusa sihke lasihit bidjosa giellalávgumiidda, giellarišuide ja bidjat deattu njálmmálaš válmmašvuođaide
– dorvvastit sápmelaččaid vuoigatvuođa iežaset kultuvrii, gillii ja árbevirolaš ealáhusaide
– dahkat skuvllas dásseárvosačča nu ahte oahppit oskkildit dahkat stuđeren- ja ámmátválljejumiset árbevirolaš rollamálliid daidda váikkukeahttá
– dásseárvvu ja sohkabealleoaidninvugiid leat oahpaheaddje- ja mánáidgárdeoahpaheaddjeskuvlema ja oahpaheddjiid lassiskuvlema oassi
– stuđerenáiggi oanideami várás gárgehit sisabeassangeavadiid ja oahpuid áigásaš oahppobagadallama
– sihkkarastit oktilaš ja nanu, nuppi dási ruoŧagielalaš skuvlema fálli ja dan doalaheaddji ráhkadusa
– dorvvastit nuppi dási skuvlema guovlluguovdasaš fálaldaga
– deahtistit ja beavttálmahttit ovttasbarggu allaskuvllaid gaskkas – maiddái riikkaidgaskasaččat – ain buoret šlája joksama várás
– jođálnuhttit bargomárkaniidda lávkema nu ahte kandidáhtadutkosa sajádat nannejuvvo ja bargoeallima gelbbolašvuohtagáibádusat ođasnuhttojuvvojit nu ahte min geavadat dávistit gilvo- ja buohtastahttinriikkaideamet dárbbuide
– rávesolbmuid- ja joatkkaskuvlenbálvalusat dávistit bargomárkaniid dárbbuide
– sihkkarastit ollesbeaivestuđerema vejolašvuođa miehtá jagi nu ahte gárgehuvvojit dente- ja oahppobagadallanvuogádagat allaskuvllain ja universiteahtain
– oalgguhit Suomas dutkosa čađahan stuđeanttaid báhcit riikaseamet gárvvásnuvvama maŋŋel nu ahte sihkkut orodanlobi guđa mánu ráji
– dorvvastit goalmmát sektora doaibmavejolašvuođaid vearrofriddjavuođain ja nu ahte garvit lohpe- ja ilmmuhusgeavadiid noađuheaddji byrokratiija
– duddjot eavttuid fállat ovttaveardásaš ja dásseárvosaš vejolašvuođaid faláštallamii ja eará friddjaáigge ájanasaide
– seailluhit suomaruoŧŧelaš bealjehemiid gielaid sajádaga nu ahte olláhuhttit ođđa doaibmaprográmma
Beroštit nuppiineamet – ovddasvástádus ja buresbirgejupmi gullaba oktii
Sosiála ovddasvástádussii ja ovttaveardásaš, allašlájat bálvalanvejolašvuođaide mieigi buresbirgenmálle lea riikkaidgaskasaš ovdagovva ja das lea miehtemielalaš váikkuhus maiddái min gilvonákcii. Háliidit seailluhit buresbirgejupmámet seammas, go šaddat leat gárvát vuoruhit, gávdnat ođđa bargovugiid ja beavttálmahttit doaimmaid.
Háliidit
– bargat olles riikka gokči allašlájat sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa beales; dikšuma ferte oažžut sihke suoma- ja ruoŧagillii
– gárgehit dikšunbálvalusaid friddja válljema go almmolaš bealli ásaha šládjagáibádusaid, maid ollái ovdamearkka dihte ruoŧagiel bálvalusat gullet, ja dikšu bálvalusaid lohpemeannudemiid, go ruhta čuovvu áššehasa
– buoridit sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa lagasbálvalusaid ođđa bargovugiiguin ja lasihit daid oažžuma ovdamearkka dihte elektrovnnalaš čovdosiiguin sihke mobiilabálvalusaiguin
– álkidahttit ruovttus orruma nu guhká go vejolaš ruovttudikšuma gárgehemiin ja ruovttubuoccedikšuma ođđa, doaibmi čovdosiid gárgehemiin
– bidjat deattu ovddalgihtii eastadeaddji bargui dearvvašvuohta-, buozanvuohta- ja mielladearvvašvuohtafuolahusa surggiin
– oidit vuorrasiid fysihkalaš, psyhkalaš, sosiála ja kognitiiva doaibmanávcca ja dearvvašvuođa ja duostut ovddalgihtii senioraid aktonasvuođa nu ahte bargat aktiivvalaččat ovttas goalmmát sektoriin
– váldit vuhtii aktoorru olbmuid dili buorebut sihke servodatplánemis ja lágain
– sirdit oapmahašdikšuide máksinvuloš buhtadusaid njuolga Áel:ii máksima várás
– gárgehit ráidodikšuma ja álkidahttit oapmahašdikšuid barggu ruovttuin nu, ahte sii bastet geavahit golbma lágas mearriduvvon friddjabeaivviset
– sihkkarastit, ahte váddásit buohcci vuorrasat sáhttet álkit oažžut iežas dárbbahan lágádusdivššu
– dáhkidit, ahte ođđa vuorasdikšunlágain ja suohkanlaš seniorráđiin lea dehálaš sajádat senioraid dikšunbálvalusaid gárgeheamis
– bargat allašlájat ealáhatagi buorrin einnosteamis leahkki ja guhkesáigásaš ealáhatvuogádagain ja nu ahte fállat vejolašvuođat ájanasaide ja searvvušvuhtii
– olláhuhttit oba dikšunráiddu gokči teknihkka- ja IT-vuogádaga
– buoridit mielladearvvašvuohtabálvalusaid oažžuma ja gokčevašvuođa
– dorvvastit mánnábearrašiid beassama terapiija- ja doarjjabálvalusaide
– bargat bearašfriddjavuogádaga, ovdaskuvlalága, váhnenvuođa goluid juohkima ja ruovttudikšundoarjaga ovttastahtti bearašpolitihkalaš oppalašođastusa, man ulbmilin lea lasihit dásseárvvu
– bidjat návccaid bargui bárra- ja lagasgaskavuođa veahkaválddi vuostá, lasihit dorvoruovttuid meari ja dorvvastit daid doaibmaeavttuid
– bidjat návccaid mánnábearrašiid ovddalgihtii eastadeaddji dikšui ja doarjjadoaibmabijuide rabasdivššu olis hálduiváldimiid minimeremiid várás
– bidjat návccaid ovddalgihtii eastadeaddji ja ohcci nuoraidbargui eretduvdáseami caggama várás
– addit pássahemiide vuoigatvuođa dearvvašvuohtadikšui ja skuvlemii
– gárgehit áššehas- ja dálkkasmávssuid golluneutrála ođđasitjuohkima bakte, man čuovvumuššan dihto áššehašjoavkkut bestojuvvojit ollásit mávssuin
– duddjojuvvojit čovdosat, mat dorjot lihkadanlámes olbmuid oassálastima skuvlemii, bargoeallimii ja ájanasdoibmii
Ruoktomet lea Davviriikkain ja Eurohpás
Bealuštit rájehis Eurohpá jurdaga, dáppe ovttaskas olbmo dorvvolašvuođa ja su vejolašvuođa váikkuhit visot politihkalaš mearrádusaide. Háliidit bargat davviriikkalaš rabasvuođa, buori hálddahusa, dásseárvvu, doaibmi márkaniid ja olmmošrivttiid mielde. EU dárbbaha čielgasit olgopolitihka linnjá.
Vai dorvvastit euroguovllu doaibmivuođa ja euro boahtteáiggi, de mii galgat bidjat návccaid ekonomiijapolitihkkii. Sohppojuvvon njuolggadusat galget doahttaluvvot ja juohke lahttoriika guoddá ovddasvástádusas iežas velggiin. Skuvlema, kreatiivavuođa ja innovašuvnnaid surggiin galget dahkkot mearkkašahtti, oktasaš bidjosat EU-guovllu buorideami várás ja uniovnna gilvonávcca nannema várás.
Háliidit
– lasihit dutkan- ja skuvlenmearreruđaid EU:a bušeahtas
– čatnat mearkkašahtti friddjagávpesoahpamušaid doalvuma ja gávppi virkkosnuhttima várás
– oažžut vuoibmái biergo- ja mielkebuktagiid originálariikamerkemiid buoridit eallindárbašiid dorvvolašvuođa
– mearridit EU:s searvvušverrui unnimus meari dási vearrogilvvu unnideami várás
– olláhuhttit báŋkouniovnna ovttalágánin nu, ahte buot báŋkkuid kontrolla doaibmá, sihke duddjot kriisaburginmekanismma ekonomiijaváttisvuođaid várás
– ahte suvdilis biras- ja dálkkádatpolitihkka oidnojuvvolii ođđa bargodilálašvuođaid potentiála vuođđudeaddjin ja fitnodatdoaimma gárgeheaddjin
– olláhuhttit oktasaš, eurohpálaš energiijapolitihka iešbirgejeaddjivuođa sihkkarastima várás
– ahte álbmotlaš dulkomat oktasaš ásahusain ja ávžžuhusain duddjojit ovttaveardásaš gáibádusaid oba EU:a guvlui, maiddái suopmelaš doibmiide
Máilbmi unnu – dárbbáhit guhtet guimmiideamet
Suopma galgá leat mielde riikkaidgaskasaš ovttasbarggus. Háliidit duddjot gilvonávccalaš Suoma. Mii fertet maid váldit dievas, globála ovddasvástádusamet gárganan- ja sisafárrenpolitihkasteamet.
Suopma ferte leat rabas ja sávvat buresboahtima veahki ja dorvvu dárbbaheddjiide. Suopma ferte guoddit dáláža stuorit ovddasvástádusa. Dárbbahuvvo jurddahanvuohkenuppástus ja doaibmi
ruovttuiduhttingeavat, vai sisafárren livččii suvdilis vuođu nalde. Bargu ja stuđeren leaba buoremus ruovttuiduhttima hámit. Vealaheapmi etnihkalaš duogáža dihte ii leat goassige dohkálaš ja rasismma vuostá galgá dáistalit aktiivvalaččat. Háliidit ovddidit ovttaveardásaš gieđahallama ja servodaga máŋggalágánvuođa.
Mii galgat bargat Ruošša ja dan ránnáriikkaid gaskavuođa dili stáđásnuvvama várás. Min ulbmilin galgá leat gávppi, birrasa, váimmosfápmodorvvolašvuođa ja olbmuid gaskavuođa ovttasbarggu gárganeami oiddolaš guvlui. Eat goitge sáhte ovttaáigásaččat dohkkehit Ruošša rihkkosiid riikkaidgaskasaš lágaid vuostá eatge dan iežas ránnáriikkaid vuostá čuozihan aggresšuvnnaid.
Háliidit
– ahte gárgananovttasbarggu vuođđun leat álohii olmmošrievttit, mánáid ja nuoraid skuvlema doarjun sihke viggamuš demokratiijai
– Suoma ja EU:a gárgananovttasbarggustiska doarjut riikkaid hálddahusaid gárgeheami buorrin, rabasin ja korrupšuvnna vuostá doaibmin
– ahte gárgananveahki ulbmildássi galggalii leat 0,7 prosentta bruttoálbmotbuktagisttámet
– duddjot vuoiggalaš gávpepolitihka, man ulbmilin lea nannet gárgananriikkaid fitnodatdili ja gávppi, čatnat ovttabargoguoibmevuođaid Suoma ja gárgananriikkaid ealáhuseallima gaskii ja jávkadit gávppi áruid
– bargat vearrobáhtareaddjivuođa vuostá nu ahte huksejuvvojit čielgasit njuolggadusat máŋggaálbmotlaš fitnodagaid vuoittuid ja vearuid riikaguovdasaš rehketdollui sihke sihkkarastit, ahte álbmotlaš eiseválddit ožžot háldoseaset čilgehusaid fitnodagaid eaiggádiin ja ovdduid oažžuin
– ahte ovddasvástádus EU:a dorvobáike- ja báhtareaddjepolitihkas guddojuvvo ovttas ja ahte ovddasvástádus juhkkojuvvo vuoiggalaččabut lahttoriikkaid gaskkas. Dárbbahit buoret lágalaš johtolagaid EU:ái.
– lasihit dovdomassii Suoma giddodatbáhtareddjiid meari
– ahte orodanlohpegeavadat livčče vuoiggalaččat, jođánat ja soddjilat
– buoridit sisafárrejeddjiid ruovttuiduvvama nu ahte gárgehit gielaid oahpahusa, vejolašvuođaid bargat ja stuđeret, vistepolitihka ja dearvvašvuohtafuolahusa
– fállat ruovttuiduhttima sihke suoma- ja ruoŧagillii
– giddet sierrafuomášumi mánáid ja nuoraid sajádahkii kriisadiliin ON:a mearrádusa nummár 1325 mielde
Ráfi ja luohtehahttivuohta – Suoma dorvvolašvuođa dihte
Suopma galgá leat aktiivvalaš doaibmi riikkaidgaskasaš ovttasbarggus, man ulbmilin lea duddjot ráfi, dorvvolašvuođa ja dássedeattu. Bargat ná go leat mielde davviriikkalaš, eurohpálaš ja transatlánttalaš ovttasbarggus ja ON- ja OSCE-lahttun. Riikkaid gaskavuođa ovttasbarggus lea šaddan bealuštannávcca gárgeheami oassi.
Suopma galgá leat aktiivvalaš ráfigaskkusteaddji ja konflivttaid čoavdi. Mii galgat áššedovdamušaineamet váldit oasi sihke vearjo- ja ja siviilaálbmoga riikkaidgaskasaš kriisahálddašanoperašuvnnaide.
Háliidit
– Supmii jáhkehahtti bealuštusa nu ahte bajidit bealuštanmearreruđaid ja dáhkidit dárbahassii allašlájat materiálaid
– bealuštit davviriikkalaš bealuštanovttasbarggu ja joatkit Suoma ja Ruoŧa bealuštanvuimmiid ovttaidahttima ja ahte Uusimaa Prikáhtas lea das guovddášrolla
– parlamentáralaš bargojoavkku analyseret Suoma Nato-lahttuvuođa ávkkiid ja áruid
– Suoma leat aktiivvalaš ráfi ja demokratiija huksejeaddji, nu ahte dat atná ávvira siviila- ja kriisahálddašanresurssain
– lasihit beroštumi eaktodáhtolaš soahtebálvalusa guovdu nu ahte buot 19-jahkásaččaš nissonolbmuide váldojuvvo oktavuohta ja ahte sidjiide juhkkojuvvo diehtu soahteveaga birra
– vuođđudit njealját vearjofápmošlája kyberbealušteami várás
– gudnejahttit Ålándda sierrasajádaga demilitariserejuvvon eanangoddin ja atnit Ålánda-málle kriisahálddašeami ovdagovvan
Dálonguovlu ja gávpot – oba Suopma galgá leat eallinvuoimmálaš
Háliidit čuovvut ođđaáigásaš guovlo- ja dálonguovlopolitihka, man dovdomearkan lea addit guovlluide eallinvejolašvuođa ja movttiidahttit daid gárgehit iežaset sierrašlájaset ja givrodagaideaset.
Stáhta rolla lea duddjot eavttuid vuoimmálaš guovloovttasbargui ovdamearkka dihte nu ahte biddjojuvvojit návccat infrastruktuvrii. Vai duddjot stuorruma ja buresbirgejumi de boahtteáiggi guovlopolitihkka dárbbaha gievrras, báikkálaš ja guovloguovdasaš čiekŋuma ovdamearkka dihte eanangoddeservviid bakte ođđa jurdagiid ja doaibmabijuid hámis.
Háliidit
– dáhkidit buriid oktavuođaid ja infrastruktuvrra sierra guovlluin ja daid gaskkas vai dorvvastit daid eallinvuoimmálašvuođa ja áigáiboahtovejolašvuođaid
– nannet ovttasbarggu dálonguovlo-, gávpot- ja suologovlopolitihka gaskkas synenergiijaváikkuhusaid joksama várás
– dahkat vejolažžan huksema, orruma ja bargama dálonguovllus almmá badjelmearálaš byrokratiija haga nu ahte vuođđuduvvojit soddjilis bálvalusat hálddašanrájiid rastá
– dorvvastit suologuvlui doaibmi johtinoktavuođaid
– bajásdoallat suvdilis ja gánnáhahtti eanan- ja vuovdegilvima, ruovttueatnama šaddovistebuvttadusa, dorkkasgárduma ja guolástanealáhusa Suomas
– dáhkidit ruovttueatnama eallindárbašiid ja ávdnasiid oažžuma unnidemiin muddema, mii váttásnuhttá doaibmavejolašvuođaid ja stuorruda vuođđobuvttadusa goluid
– ahte sierra suodjalanbivdolobiid oažžun dahkkojuvvolii dávggasin ja báikkálaš duohtaáššiide vuođđudeaddjin
– ahte vejolašvuođat geavahit luopmovistti fásta orrumii livčče seammalágánat oba riikkas ja guovttis visttis orrun váldojuvvolii vuhtii suohkanvearuhusas
– dahkat ovttageardáneabbon skoviid ja lávvarievdadusaid byrokratiija sihke gáibádusaid oppalaš- ja oasselávvemiidda
– oidit eanangeavahanplánema olis máŋggabeallásaš ja ealli orrunguovlluid, mat unnidit sierraneami
– gárgehit stuora gávpogiidda, vuojáhatjohtalussii vuođđuduvvi, gilvonávccalaš ja soddjilis almmolaš johtolatoktavuođaid
– sihkkarastit buot riikkavuložiid vuoigatvuođa johtimii ráŋggaškeahttá priváhtabiilavuddjiid guovlluin, gos eai leat gokčevaš, almmolaš johtinoktavuođat
– gárgehit elektrovnnalaš čovdosiid ja E-hálddahusa servodat- ja eiseváldibálvalusaid ovttageardánahttima ja buorideami várás, vai álkidahttit riikkavuložiid ja fitnodagaid beassama informašuvdnavuđđui
– sihkkarastit bieđggoorrunguovlluid vejolašvuođaid fievrridanbálvalusaide plánejuvvon ja olláhuhttojuvvon čovdosiiguin
Biras ja dálkkádat leaba min buohkaid ovddasvástádus
Min guhkesáigge ulmilin lea čitnadioksidaneutrála Suopma, gos fossiila boaldámušaid ii dárbbat šat atnit. Dárbbahit dálkkádatpolitihka, mii lea gudneáŋgir, guhkábisti ja man sáhtálii ovddalgihtii váldit vuhtii ja mii ovttastuvvá ekonomalaš lihkostuvvamii ja lassáneaddji buresbirgejupmái. Birrasis eai leat rájit ja dan dihte EU:s lea dehálaš sajádat dálkkádatpolitihkas. Dárbbahit maid máimmiviidosaš, visotgokči riikkaidgaskasaš dálkkádatsoahpamušain muddejuvvon vuogádagaid.
Háliidit
– ahte Kyoto-soahpamuš oažžu joatkaga juridihkalaččat čadni ja vuoiggalaš riikkaidgaskasaš dálkkádatsoahpamuša bakte
– unnidit bázáhusaid EU:a ulbmiliid mielde unnimusat 80 proseantta jagi 2050 rádjái
– sihkkarastit máŋggabeallásaš energiijafálaldaga, unnidit čatnašupmámet fossiila boaldámušain ja lasihit ođasnuvvi energiija atnima bioenergiija, čáhcevuoimmi, bieggavuoimmi, beaivvášenergiija ja bárrovuoimmi bakte
– olláhuhttit ealáhuspolitihka ja ekonomalaš stuorruma ekologalaččat suvdilis vuogi mielde
– veahkehit bargosajiid vuođđudeami ja šaddama energiija dáfos iešbirgejeaddjin nu ahte joatkit ruovttueatnama, ođasnuvvi boaldámušaid atnima energiijabuvttadusasteamet
– lasihit energiija- ja resursabeaktilvuohtámet nu ahte bidjat návccaid ođđa teknihkkii, clean-tech-suorggi dutkan- ja gárgehanbargui sihke nu ahte unnidit energiija dárbbu. Energiijabeaktilis ja energiija seasti čovdosat dárbbahuvvojit sihke priváhta dállodoaluin ja industriijas.
– dahkat vejolažžan báikkálaš ja guvllolaš energiijačovdosiid ovdamearkka dihte beaivvášpanelaid, beaivvášsealaid ja unnit bioenergiijafápmorusttegiid vearrogeahpádusaiguin
– váldit atnui gealddáhagaid birasustitlaš biillaid ja láddenstašuvnnaid lasiheami várás – duddjot globála bázáhusriektevuogádaga vai caggat bázáhusaid doalvuma EU:a rájiid olggobeallái
– váldit atnui biras- ja dálkkádatnjuolggadusaid almmolaš oastimiin
– doalahit alla oljoduostunkapasiteahta nu ahte bargat ovttasráđiid Nuortameara stáhtaiguin
– oaidnit boahtteáiggenai vuoimmálaš doaibmabijuid Nuortameara liiggás šattolažžan šaddama eastima várás
– seailluhit luonddu máŋggahápmásašvuođa ja biodiversiteahta oktasašipmárdusas ja eaktodáhtolaš vuođu mielde bargojun luonddu dikšumis ja luonddusuodjalanprográmmain
– birrasa leat árktalaš guovlluid ovttasbarggu vuolggasadjin. Dárbbahit multilaterála soahpamuša guovllu bisttehis ávkkastamma caggama várás.